Piti tulla tännekin pikaisesti hehkuttamaan meidän Äksy Puksu Roniamme. Alkuviikosta meillä oli kylässä hra L:n kaveripariskunta 8-vuotiaan tyttärensä kanssa. Ja voi tuota Ronia, kun se on niin nätisti aina lasten kanssa. Pikkuneiti leikki Ronin Råtta-leluilla, kun ei meillä muita leluja ole kuin koiranleluja. Kerran vain jouduin sitä kieltämään, ettei saa kädestä ottaa ja se oli siinä. IHANA!
Tänään sattui toinen ilonaihe, kun olimme metsässä lenkillä ja vastaamme tuli noin 200metrin päässä koira. Kutsuin koiria luokse ja Roni tuli luokseni heti! Irkku ei tullut, mutta Irkun kanssa se ei olekaan niin tarkkaa, kun se kuitenkin tulee kunhan ehtii eikä tee mitään. Jee Jee!
Illalla Roni pääsee Ihana-Marikan kanssa agilitaamaan, harjoittelemaan kisoja varten. Irkku lähtee reissuun mukaan seuraneidiksi. Kyllä lomalla on kivaa! 🙂
Moikka kaikki! Kyllästyin vuodatuksen toimimattomuuteen ja väsäsin uudet sivut tänne. Nyt opettelen tätä käyttämään. Vaikeutta! vanha blogi.
Mä oon yövuorossa ja edelleen tämä tuntuu olevan ainoaa aikaa, jolloin ehdin/jaksan tänne päivitellä mitään. Yhteistä vapaa-aikaa ns. perheenä meillä on todella vähän ja muutenkin tuntuu, että olen kotona aivan liian harvoin. Käytän siis kotonaoloajan mieluummin muuhun kuin blogin päivittämiseen. 🙂 Meille kuuluu edelleen ihan hyvää. Yksiössä asustellaan eikä edelleenkään loppua näy. Toivottavasti joskus, mutta ei jouluna.
Roni muuttuu jostain syystä kokoajan epävarmemmaksi ja epävarmemmaksi. En tiedä voisiko syynä olla esimerkiksi se, että pallien mukana Ronilta lähti osa miehisestä itsevarmuudesta. Muuta syytä en keksi. Onhan meillä toki muuttunut elämä todella paljon kahdessa vuodessa, mutta kuitenkin. Ärsyttävää. Sen kanssa saa olla nykyään tosi varovainen. Ei se pure, mutta näykkii edelleen ja itse rinnastan sen ihan täysin puremiseen. Harjoitellaan nyt rauhassa ja keksitään ratkaisuja. Isän luona yhden ratkaisun toi jo pyykinkuivaustelineen virittäminen aidaksi tuulikaappiin, jolloin Roni näkee kuka tulee ennenkuin tap(p)aa tulijan. Toivotaan, että Roni palaa entiselleen taas joskus. 🙂
Irkku taas tekee toisia juoksujaan ja on PMS-oireineen toisinaan todella rasittava. 🙂 Hra L ei saa Irkulta hetken rauhaa, kun Irkku haluaa kokoajan olla tosi lähellä MIESTÄ. Minusta paskat välittää… 🙂 Lisäksi Irkku merkkailee kuin uros konsanaan, jopa koipea nostaen. Toivottavasti juoksut alkaa ja loppuu reilusti ennen joulua, koska muuten menee joulunvietto melko hankalaksi. Suunnitelma on tällä hetkellä tämä: Hra L ottaa Irkun mukaansa pohjoiseen ja minä menen Ronin kanssa ensin meidän maalle ja sieltä junalla Rolloon. Tämä järjestely siksi, että en halua antaa Ronia T:lle, ettei mitään vahinkoa satu ja kahden koiran kanssa yksin junassa matkustaminen on vähintäänkin hmm… ekstremeä. 🙂 Kiitos M hyvästä ideasta. Mutta mikäli Irkulla on juoksut, emme voi näin tehdä. Hra L:n porukoilla on uroskoira, joka menisi Irkun ihanista tuoksuista täysin sekaisin. Toivotaan, että alkavat pian ja loppuvatkin pian. Punainen 8m fleksi odottaa jo juoksujen alkua… 🙂
Katsotaan, josko jaksaisin tätä blogia vähän useammin päivitellä. Nyt ei jaksa tämän enempää loruilla, kun on väsy ja krapulakin edelleen. Moimoi.